Kansanedustaja Leena Meri (ps) on laatinut kirjallisen kysymyksen matkustaja-alustukiin liittyvistä mahdollisista

Kansanedustaja Leena Meri (ps) teki kirjallisen kysymyksen matkustaja-alustukiin liittyvistä mahdollisista leikkauksista ja on huolissaan suomalaisten merimiesten
massatyöttömyysuhasta

Kansanedustaja Leena Meri (ps) on laatinut kirjallisen kysymyksen matkustaja-alustukiin liittyvistä mahdollisista
leikkauksista.

Suomen lipun alla liikennöivillä matkustaja-aluksilla kulkee vuosittain lähes 7 miljoonaa matkustajaa Suomen ja
Ruotsin, Suomen ja Saksan sekä Suomen ja Viron välillä.
Vuositasolla matkustajat jättävät Suomeen yli 500 miljoonaa euroa.
Matkustaja-autolautoilla kuljetetaan vuosittain noin 25 % Suomen ja ulkomaiden välisistä kappaletavarakuljetuksista.
Käytännössä melkein kaikki päivittäistavarakaupan tuotteet kuljetetaan matkustaja-autolautoilla. Matkustaja-autolauttojen osuus Suomen tuonnin ja viennin sekä huoltovarmuuden takaajana on siis merkittävä.
Suomen ja Ruotsin välisessä kappaletavaraliikenteessä matkustaja-autolauttojen rooli on vielä korostuneempi: 95
% maidemme välisestä tavaraliikenteestä kulkee meriteitse Viking Line ja Tallink Siljan matkustaja-autolautoilla sekä muun muassa Naantalista liikennöivillä Finnlinesin ropax-aluksilla.
Tallinnaan risteilee Helsingistä myös Suomen lipun alla seilaava Eckerö Linen alus ja Vaasassa liikennöivä Wasa Express.
Ala on kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Pahimmat kilpailijamaamme ovat Ruotsi ja Viro. Ruotsissa on toteutettu
EU-komission suositusten mukaiset kauppamerenkulun miehistökustannustuet ottamalla käyttöön niin sanottu nettopalkkajärjestelmä, jossa varustamon ei tarvitse tilittää eteenpäin erinäisiä työnantajan sivukuluja ja merenkulkijoiden maksamia veroja, täten miehistön
palkkakustannukset ovat pienemmät. Virossa taas työvoimakustannusten taso on alhaisen palkkatason johdosta huomattavasti matalampi kuin Suomessa. Lisäksi Viron yritysverotusjärjestelmä on varustamoille erittäin edullinen.

Hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvien ehdollisten leikkausten joukossa on esitys kauppamerenkulun tukien leikkaamisesta
20 miljoonalla eurolla. Leikkaus on suunniteltu kohdistuvan pelkästään matkustaja-alusten miehistötukeen. Suomalaiset matkustaja-alusvarustamot ovat jo ilmoittaneet, että mikäli tukien leikkaus toteutetaan, ne tulevat siirtämään aluksensa muiden maiden alusrekistereihin
ja mitä ilmeisimmin Ruotsiin tai Viroon. Pelkästään Viking Linen osalta tukien leikkaaminen tarkoittaisi yli 10 miljoonan euron suoranaista menetystä, mikä saisi yhtiön toiminnan Suomen lipun alla raskaasti tappiolliseksi.
Matkustaja-alusten ulosliputtaminen merkitsee pahimmillaan jopa yli 4 000 suomalaisen merityöpaikan menetystä.
On varsin todennäköistä, että näitä työpaikkoja ei enää tultaisi saamaan takaisin Suomeen niin kuin ei myöskään ulosliputettuja matkustaja-aluksia.
Ulosliputuksien toteutuessa varustamot käyttäisivät jatkossa mahdollisesti henkilöstövuokrausyrityksiä palkatessaan miehistöä aluksilleen. Henkilöstövuokrausyritykset maksavat usein pienempää palkkaa, kun varustamoihin suoraan,
heidän itsensä palkkaama miehistö
Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyi vastaava esitys kauppamerenkulun tukien leikkaamisesta 20 miljoonalla
eurolla. Kataisen hallitus kuitenkin luopui esityksestä, koska sen katsottiin johtavan välittömiin ulosliputuksiin ja suomalaisten merenkulkijoiden joukkotyöttömyyteen.
Tiedot on saatu Suomen Merimiesunioni ry:stä sekä varustamojen
vuosikertomuksista.
Mitä maan hallitus aikoo tehdä, jotta matkustaja-alustuen leikkausuhka ei toteutuisi ja onko leikkausten
toteutuessa mahdollisesti toteutuva merimiesten massatyöttömyys mahdollisten ulosliputusten toteutuessa huomioitu?