Maahanmuuton kustannukset Hyvinkäälle edelleen epäselviä

Korvaako valtio kaiken?

Pakolaisuuden ja muun maahanmuuton kustannuksista ei ole saatavissa kattavaa selvitystä kuntatasolla. Tämän vuoksi perussuomalaisten ryhmä teki suullisen kysymyksen maanantain Hyvinkään valtuustolle, mitkä ovat olleet näihin palveluihin tehdyt kaupungin sopimukset ja sitoumukset vuonna 2018 euromääräisesti eri toimialoihin kohdennettuna. Tämä tieto on tärkeä mm. ensi vuoden talousarviokäsittelyä varten.

Saimme kaupungin vastauksen maahanmuuttokoordinaattori Minna Pyysalolta. Hän kertoi maahanmuuttopalveluiden eri osa-alueista ja maahanmuuton tilanteesta, mutta emme saaneet edelleenkään tarkkoja lukuja palveluiden euromääräisistä kustannuksista.

Luotettavia yleisiä tiedonlähteitä on kuitenkin olemassa. Sipilän hallituksen ohjelman mukainen riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista valmistui viime vuonna (STM:n raportteja ja muistioita 2017:27 Jere Päivinen), mutta sekin keskittyi vaikutusarviointeihin. Tosin siinä jo havaittiin, että ulkomaan kansalaiset ovat yleisesti yliedustettuina mm. työttömyyteen ja toimeentulotukiin liittyvissä sosiaaliturvaetuuksissa. Ottaen huomioon näiden tukien viimesijaisuus, niin julkinen palvelukustannus on nettomenetystä eikä sitä vastaan ole odotettavissa tuottoja. Tässä selvityksessä huomattiin, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava ihmisen koko elämänkaaren ja maassa-asumisen ajalta, jos halutaan oikeaa tietoa.

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa (2/2018) on paneuduttu tarkemmin kansainvälistä suojelua saavien kuntiin osoittamisen vaikutuksiin ja mm. Hyvinkäänkin saamiin kuntakorvauksiin. Kuntaliiton selvityksessä 7.1.2016 Pakolaisten vastaanotto kunnissa yksiselitteisesti todetaan, että kuntien sosiaalimenojen kasvun myötä myös kiintiöpakolaisten otosta kuntakorvauksina maksettu määrä on nykyisin täysin riittämätön. Laskennallinen korvaus esim. alle 7-vuotiaasta on 6.845 euroa/vuosi mutta tosiasialliset kustannukset ovat varovaisesti arvioiden 10.946 euroa/vuosi.

Samaisessa selvityksessä todetaan, että kuntia hämmentää se, kun kuntapaikkoja tulisi myöntää lisää sopimuksilla vaikka vastaanottokeskuksista tulee kuntaan enemmän ihmisiä kuin ELY-keskuksen kuntasopimuksissa on määritelty. Myöskin ennustamaton perheenyhdistäminen ja itsenäinen muutto kuntaan on vienyt kuntien resursseja, kun tällainen muutto on usein muodostunut suuremmaksi kuin kuntasopimuksissa on määritelty.

Kuntaliitto on myös Hyvinkään edunvalvontajärjestö ja luotettava tutkimuksentekijä.

Kun Hyvinkään valtuusto on tehnyt päätökset aikanaan pakolaisten kuntasopimuksista, ei näitä tekijöitä ollut otettu riittävästi huomioon. Perussuomalaiset ja muutamat muut valtuutetut ovat vastustaneet näitä päätöksiä valtuustossa, mutta enemmistö on hyväksynyt ne vaatimatta niistä tarkkaa kustannusseurantaa.

Sama suppea ajattelu näkyi myös kaupungin vastauksessa tekemäämme suulliseen kysymykseen. Vastaus oli tiivistettynä se, että valtio korvaa täysimääräisesti mm. laskennallisilla korvauksilla ja kotoutumislain kautta ylipäätään pakolaisten ja muun ei-työperäisen maahanmuuton kustannukset.

Tämä ei jo edellä olevien selvitystietojen perusteella pidä paikkaansa.

Kaupungin vastausta ei saatu seuraaviin kysymyksiin:

– maahanmuuton kustannusten elinkaarilaskelma?
– mitä aiheutuu kun valtion kotoutumiskorvaukset päättyvät kiintiössä tai turvapaikkamenettelyissä tulleista henkilöistä 3-4 vuoden päästä ja jäävätkö sen jälkeiset kustannukset kaupungin vastuulle?
– täydentävän toimeentulotuen määrä?
– työllisyysvelvoitteesta aiheutuneiden sakkokustannuksien määrä Hyvinkäällä?
– laskelma kotoutumiskorvauksen riittävyydestä, ei vain opetustoimen osalta?

Kaupungin ajatusmalli ” valtio korvaa kaiken” ei myöskään ole kestävällä pohjalla. Valtion raha on myös hyvinkääläisten veronmaksajien maksamaa.

Asian mittaluokka ei ole taloudellisestikaan vähäinen. Edellä olevilla mittareilla Hyvinkään tässä asemassa olevien parin sadan ihmisen palvelukustannukset vuositasolla on useampi miljoona euroa.

Kiintiöpakolaisten ottaminen ja palvelujen laajentaminen on tehty vain humanitaarisia ajatuksia kehitellen. Nyt on syytä nostaa siihen mukaan talous. Maahanmuuttoon ja pakolaisten aiheuttamien kustannusten seuranta on jatkossa tehtävä, kuten kaikessa kunnan toiminnassa.

Arto Järvinen, kaupunginvaltuutettu (perussuomalaiset)