Kuka pantiin maksamaan Hyvinkään alijäämä – veronmaksaja jälleen kerran
Valtuusto käsitteli Kestävän talouden ohjelman 2020-2024. Sillä on tarkoitus katkaista jo ennen koronavitsausta kertynyt alijäämä, joka viime vuonna pääsi kasvamaan 19 miljoonaan euroon. Hyvinkää on matkalla alijäämällään jopa kriisikuntamenettelyyn, kuten moni muukin kuntatalous Suomessa.
Kriisiohjelmakin olisi tullut tehdä huolella ja niin että valitut keinot kohdistuvat oikeudenmukaisesti hyvinkääläisiin. Vaiheiden jälkeen valtuustolle lopulta pöytään lyöty esitys sisälsi jo muuta. Listaan oli putkahtanut 0,5 prosentin kuntaveron korotus, vuodessa 4,4 miljoonaa euroa. Hyvinkää kuuluu Keusote-kuntayhtymään ja sen säästötavoite oli yllättäen pudotettu noin 4,5 miljoonasta eurosta 870.000 euroon. Hyvinkää on Keusoten suurin jäsenkunta ja rahoittaja. Omistajanohjausta on Keusotelle pystyttävä antamaan. Syyt näille isoimmille muutoksille jäivät lopullisessa esityksessä tarkemmin perustelematta.
Perussuomalaisten kanta oli, että jos uusien selvitysten jälkeenkään ei jää muuta vaihtoehtoa, voidaan harkita pientä korotusta kuntaveroon. Emme siis lähteneet esittämään muutosta veronkorotus edellä. Eräät ryhmät väläyttivät valmistelussa jopa pohjaesityksen 0,5 prosentin ylittäviä lukemia. Hyvinkään houkuttelevuus ei kestä prosenteissa mitattavaa veronkorotusta! Kuitenkin koko vasemmisto, vihreät ja kepu syöttivät veronmaksajalle myrkkykeittoa hyväksymällä 0,5 prosentin korotuksen.
Ajoimme jo kaupunginhallituksessa ohjelmaa jatkovalmisteluun näistä syistä. Suomen hallitus on luvannut konkreettista apua kunnille koronasta aiheutuviin kustannuksiin. Päätöksiä ei ollut järkevää tehdä ennen tietoa näiden muiden keinojen harkintaa.
Valtuuston enemmistö oli haluton investointien hillitsemiseen esimerkkinä Vanhankirkon siltahanke. Tätä hanketta leimasi outo kiirehtiminen, vaikka oli tiedossa että investointeihin palataan valtuustossa. Menettelyn kiirehtiminen urakkasopimuksen aikaansaamiseksi teknisessä lautakunnassa ei kestä reilun pelin sääntöjä suhteessa valtuustoon. Valtuuston tulisi saada aidosti päättää talouslinjaukset. On vaikea ymmärtää virkamiesten ja muiden ryhmien haluttomuutta selvittää investoinneista pidättäytymisen todellisia talousvaikutuksia.
Vanha oikeusohje on, että kun saat vastuullesi toisen varat, huolehdit niistä kuten itse omistasi. Jokainen ymmärtää sen omassa taloudessaan ja sopii myös kuntatalouteen. Talouden tiuketessa pidättäydytään isoista ja ei tärkeistä hankinnoista sekä odotetaan parempia aikoja.
Monet ei-lakisääteiset ja harkinnanvaraiset kohteet, kuten esimerkkinä oman äidinkielen opetus julkisena palveluna maahanmuuttajille ja tuet erilaisille harrastustoiminnoille poistettiin tai lievennettiin valtuustossa. Tuntui siltä, että eräät puolueet haluavat käyttävät ideoidensa maksuun veronkorotusta. Ovatko he kysyneet äänestäjiltään asiasta? Ehkä vaaleissa tämä muistetaan.
Nyt jouduimme ilman tukea vaihtoehdollemme 15 miljoonan säästämiseksi punnitsemaan päätöstä kapean esitystiedon varassa.
Otan esimerkin, jossa ei ollut selvitetty lainkaan säästön vaikutuksia. Olemme vaatineet poistamaan kuntien myöntämien yksityistieavustusten leikkaamisen. Kysymys on veronmaksajien tasapuolisesta kohtelusta, koska kaava-alueilla tiet rahoitetaan julkisista varoista ja haja-asutusalueella tienpidon asukkaat maksavat itse. Vielä kaupunginhallituksessa Leena Meri (ps.) esitti avustuksien poistoa listalta, mutta siellä edustetut puolueet eivät kannattaneet esitystä (kok, sdp, vihreät ja kepu) ja esitys raukesi. Kun asia tuli valtuustossa muutoin esille, sille saatiinkin yllättäen valtuuston enemmistö. Lopputulos oli hyvä, mutta se olisi saatu ilman myöhäistä herätystä.
Hätäisen valmistelun kukkanen oli pysäköintivirhemaksun korottaminen 60 euroon. Pohjaesityksessä ja myös kaupunginjohtajan suulla ilmoitettiin, että kysymys on säästökohteesta. Kuitenkin pysäköinninvalvontalain 3 §:n mukaan korotusta voidaan esittää vain liikenteellisistä syistä sisäministeriölle. Näitä syitä ei ollut. Hyvinkäällä ei ole varaa tehdä lain ohittavia ratkaisuja. Samoin unohdettiin suvereenisti, että parkkivalvonta on valtuuston ponnella ohjattu toimimaan opastavaan ja neuvovaan suuntaan. Toimme esiin, että pysäköinnin ongelmat tulee ratkaista muutoin ja se sai kannatusta. Se ei vain näkynyt äänestyksessä.
Pientä valoa nämä esimerkit toivat kun oikeaa asiaa tuli rummutettua. Karujen säästötoimien lopullisessa käytössä toivon tätä löytyvän lisää.
Arto Järvinen, kaupunginvaltuutettu (ps.) Hyvinkää