Mitä ne kananmunat maksavat?
Vuonna 1995 liittyminen EU:hun pudotti kananmunien hinnan n. 70 %:lla, mikä oli ihmeellistä kuluttajalle. Tämä johti suunnattomaan myyntipiikkiin Suomessa. Halvalla sai ja myyntikäyrät olivat jyrkässä nousussa, mutta samaan tahtiin nousivat suomalaisten kolesterolikäyrätkin. ”Ihan vain korkeintaan kaksi kananmunaa päivässä”, lääkärit toitottelivat.
Nyt tuosta on jo 19 vuotta, ja paljon on tapahtunut. Viimeisimpänä hallitus rustasi kriisipaketin, jonka säästöt ja leikkaukset kohdistuvat matalapalkkaisiin, työttömiin, pitkän työmatkan matkustaviin, asuntovelallisiin, lapsiperheisiin ja sähköllä taloansa lämmittäviin ihmisiin. Pahimmassa tapauksessa nämä leikkaukset koskevat yhtä ja samaa perhettä, jolloin leikkaukset todella tuntuvat. Lapsilisän leikkaus tuntuu pieneltä ja ehkä näin onkin suurituloisilla, mutta on monia perheitä joille kyseinen raha on tärkeä lisä elämiseen. Tässä olisi minusta ollut yksi vaihtoehto: tuloraja, jonka ylittäessään ei lapsilisää tarvitse. Mikä tuo raja on, sen jokainen miettiköön. Ehkä 80 000€ vuodessa? Ehkä 70 000€/vuosi?
Tälläkin hetkellä Suomi maksaa EU:n lainsäädäntöön perustuen lapsilisiä n. 5 miljoonaa euroa + muita sosiaalitukia ulkomaille. Suomihan nousee työllä, mutta tämän hallituksen kunnianhimoinen tavoite oli laskea työttömyysprosentti siedettävälle tasolle. Nyt ovet kuitenkin käyvät yhtiöissä vain ulospäin, ja työttömyys on huippulukemissa. Suomessa olisi paljon reserviä ilman työperäistä maahanmuuttoakin. No nyt on keksitty keino saada ihmiset kortistosta töihin: ammattisuojan lyhentäminen. Lisäksi työmatka saa kestää yhteensä jopa 3 tuntia.
Pistääkin ihmetyttämään, että mistä ne työpaikat sinne pitkälle nyt tulla tupsahti? Työttömyyskorvausta leikataan, mikä luultavasti nostaa kuntien menoja toimeentulotuen lisääntymisenä. Toki eläkeläisiäkin muistetaan, kehysriihessä leikataan eläkeindeksiä 0,4 %:iin, joka on todellisuudessa aivan turha. Valtion talouden kannalta kansaneläkkeen indeksileikkaus on todella vähäpätöinen, koska eläkkeistä suurin osa, n. 90 %, on työeläkettä, jonka maksavat yksityiset työeläkeyhtiöt. Leikkaamisen hyödytkin menevät ko. yhtiöille. Näissä yhtiöissä on jo nyt valtavia etuja johtajilla. Miksi Suomi ja suomalaiset ovat koko ajan maksajia? Tälläkin hetkellä Suomi kuluttaa ulkomaille sellaisia rahasummia, ettei ole sitten sotakorvausvuosien nähty. Jotenkin tuntuu, että suomalainen on unohtunut tässä touhussa kokonaan.
Luulisi ensin pidettävän huolta “omista”, ja jos sen jälkeen on vielä resursseja, niin huolehditaan sitten muista. Edellä mainitut toimenpiteet pudottavat jälleen suomalaisten ostovoimaa. Tämän vuoden kuluttajahintojen ennustetaan nousevan n. 2 %. No, kovien ja raskaiden päätösten jälkeen onkin aika lähteä maasta tai piiloutua oppositioon. Kataisen ministeriaikana Suomen velka kasvoi noin 47 miljardilla. Paikataan siis vajetta myymällä tuottavia valtionyhtiöitä taloudenpidon tilkkeeksi. Saadaan luottoluokittajilta parasta AAA-luokitusta, mikä on hyvä Suomelle, vaikka toki Suomi maksaa vielä luottoluokittajillekin. Mitä sitten kun rahat ovat loppu? Milläs sen vokaalin sitten ostaisi? Nyt odotellaan yhteisöveroalennuksen tuomia työpaikkoja, yhteisöverohan konkretisoituu vuonna 2014. Tuli ne kananmunat sitten kuitenkin hintoihinsa.
Toivotan kaikille hyvää kevättä ja koululaisille hyvää pian alkavaa kesälomaa suvivirren raikuessa pitkin suomenmaan!
Kirjoittaja on perussuomalainen kunnanvaltuutettu, pääluottamusmies, JHL-osasto 47 hallituksen varapuheenjohtaja ja energia-alan yhteistyöjärjestön hallituksen jäsen.