Voi pyhä lehmä
Voi pyhä lehmä
Svenska skolan i Hyvinge – koulu . Tänä vuonna koulussa on kolme luokanopettajaa ja 47 oppilasta, Oppilaat tulevat Hyvinkään lisäksi mm. Riihimäeltä ja Hausjärvestä. Vuokra on nyt n. 250 000/v. Kaupunki maksaa vain pienestä osasta parakkia. Suurin osa on muussa käytössä, kuten Folkhälsanin päiväkotina. Kallis on parakki ollut rakentaa. Mitä kertyy pelkistä vuokrista kymmenissä vuosissa? Mikä ollut aikanaan päätöksentekoprosessi ? On lähdetty yksityisen yhdistyksen elättäjäksi ja kaupungin vuokralla varmaan elätetään koko muuta kompleksia.
Folkhälsans daghem i Hyvinge on yksityinen päiväkoti jossa toimii kolme ryhmää, yksi ruotsin- ja kaksikielisille lapsille, toinen kielikylpyryhmä suomenkielisille sekä yhteinen ryhmä esiopetukselle. Päivähoito ja koulu toimivat samalla tontilla ja samassa rakennuksessa.
Vuonna 2003 alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoitopaikka oli 744eur/kk kun taas vuonna 2013 se oli jo 1524eur/kk. Tämä tarkoittaa sitä että keskimäärin ostopalvelun hinta on noussut 7,5% vuodessa. Vuonna 2003 on tehty Hyvinkäällä päätös maksaa lisäavustusta niiden perheiden lasten päivähoitoon, joiden äidinkieli on Ruotsi, koska perheellä on äidinkielen perusteella oikeus ruotsinkieliseen päivähoitoon. Lisäavustuksen tulee kattaa perheelle aiheutuva lisäkustannus, joka johtuu kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoitomaksun välisestä erosta. Mikähän mahtaa olla kustannus tänä päivänä? Suomenkielisiä pienempiä päivähoitoyksiköitä lopetetaan ja siirretään isompiin. Ai niin, eihän ” pyhään lehmään” saa koskea?
Samaan aikaan Hyvinkää on sulkemassa kyläkoulut ( paitsi Kytäjä ) säästösyihin vedoten. Hyvinkäänkylän kouluun ei ole riittävästi opiskelijoita, joten virkamiehet viisaudessaan ovat päättäneet siirtää Nopon kyläkoulun oppilaat kyseiseen kouluun ja perustelevat tätä hienoa ideaa säästöillä, jonka suuruus on 67 000, tähän ei kuitenkaan ole vielä laskettu kaikkia kustannuksia mm. kuljetuskustannuksia, mistä he siis säästön saavat? Miksi ruotsinkielen opiskelijoita ei siirretä Hyvinkäänkylään, näin myös suomenkieliset saisivat oivaa kielikylpyä?
Kyläkoulujen puolustajia arvostellaan monesti siitä, että he puolustavat kouluja tunteella eivätkä ajattele asiaa järjellä. Puolustajille kerrotaan, että nyt pitäisi tehdä rohkeita ratkaisuja ja uskaltaa sulkea kouluja. Mutta jos me aikuiset, jotka jo olemme koulumme käyneet, opintomme opiskelleet ja paikkamme elämässä kutakuinkin vakiinnuttaneet, lakkautamme lapsilta kyläkoulut, ei se mielestäni ole rohkeaa vaan pikemminkin raukkamaista. Me Hyvinkään Perussuomalaiset puolustamme Hyvinkääläisiä kyläkouluja seuraavilla järkisyillä:
- Miksi lakkautamme hyvin toimivat ja terveet koulut?
- Perusopetuslain mukaisesti oppilailla on oikeus kolmiportaiseen tukeen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Joissakin hyvinkääläiskouluissa – niin suurissa kuin pienissäkin – alkaa lähes kolmasosa oppilaista olla tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Tämä tuen tarve asettaa rajat ryhmäkoolle. Ryhmäkoot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä ryhmä ei koskaan muodostu täysin samanlaisista yksilöistä. Ryhmäkokojen suurentaminen johtaisi erityisopetuksen määrän yhä suurempaan kasvuun. Mistä saamme resurssit ja varat siihen? Vaarana olisi myös koulupudokkaiden määrän kasvu. Meillä ei ole kassassa miljoonia euroja syrjäytyneiden nuorten kustannuksiin.
- En näe järkeä siinä, että lapset, jotka nyt voivat kulkea lähikouluunsa omin jaloin, laitettaisiin auton kyytiin ja kuljetettaisiin kauemmas. Se olisi paitsi ympäristön turhaa saastuttamista myös kansanterveyden tuhoamista, kun päivittäinen luonnollinen hyötyliikunta jäisi pois. Autossa istuminen passivoi eikä koulukyyti muutenkaan ole silkkaa huvia, sillä se on monesti oiva tilaisuus kiusanteolle. Ilmaistakaan kuljettaminen ei ole.
4) Kyläkouluissa käytetyllä yhdysluokkapedagogiikalla on myönteinen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen, yhteistyötaitoihin ja itsetuntoon. Tässä menetelmässä jokainen saa vuorollaan olla autettavan ja auttajan roolissa: vanhempi opastaa nuorempaa ja taitavampi heikompaa. Kyläkouluissa eri-ikäiset lapset toimivat luontevasti yhdessä ja kaikki tuntevat toisensa, mikä luo turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteen. Kyläkoulut ovat viime vuosina olleet Suomen kuntatalouden pelinappuloita. Kouluja on lakkautettu säästötarpeisiin vedoten ja lakkautuksia on yritetty kaunistellen perustella milloin tasapuolisuudella ja laadulla, milloin tehokkuudella ja kehittämisellä. Tällaisella supistamisella ja näivettämisellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tehokkuuden, tasapuolisuuden, kehittämisen tai laadun parantamisen kanssa. Kyläkoulu ja lyhyt koulumatka ovat tasapuolisuutta ja laatua. Kyläkoulun lakkauttaminen sen sijaan sammuttaa kylästä sen viimeisenkin valon. Onko todella niin, että kaikkien kuntien on keksittävä sama polkupyörä uudestaan ja uudestaan? Vai voisiko Hyvinkää erottua edukseen ja ymmärtää kyläkoulujen tärkeyden tulevaisuudelleen? Laadukas ja turvallinen peruskoulu on lapsen tulevaisuuden ja koko kansakuntamme pärjäämisen perusta – sitä emme voi rampauttaa. Ikään katsomatta hyvinvoiva kuntalainen on edullisin kuntalainen.
” eivätkö kaikki lapset ole samanarvoisessa asemassa rotuun ja kieleen katsomatta?”
Timo Riskilä